Monikansallinen uusiutuvan energia-alan pioneeriyhtiö Cindrigo on allekirjoitanut aie-sopimuksen, joka kattaa 50 vuoden vuokraoikeuden jätevoimalaitokseen Kaipolassa.
Yhtiön tiedotteen mukaan geotermisiin projekteihin ja jäte-energiaan keskittyvä Cindrigo näkee Kaipolan hankkeen tärkeänä osana laajempaa strategiaansa tukea vihreää energiantuotantoa ja kestävää kehitystä.
Tehdasalueen omistavan Kaipola Green Portin hallituksen puheenjohtaja Martti Inkovaara muistuttaa, että asian etenemiseen liittyy erilaisia lupamenettelyitä, eikä prosessi ole valmis hetkessä. Luvitustyöt ovat alkamassa kuitenkin käytännössä heti ja tarkoituksena on, että voimalaitos saataisiin käyntiin ennen tulevaa talvikautta.
Cindrigo on Lontoon pörssiin listattu vihreän energian toimija, ja Inkovaara uskoo, että listattuna yrityksenä se on myös erittäin vastuullinen.
“Tässä olisi sitten mahdollisuus päästä myös tontille jääneistä eri näköisistä materiaaleista eroon heidän toimestaan ja saada uusi alku koko voimalaitokselle, mikä on tietysti koko Kaipolan kehityksen sydäntä”, Inkovaara totesi perjantaina järjestetyssä tilaisuudessa, jossa olivat Cindrigoa lukuun ottamatta mukana muut Kaipolaan sijoittumista suunnittelevat toimijat ja potentiaaliset sijoittajat.
Energiavarastoja ja tuulivoimaa
Inkovaara laskee, että mikäli kaikki Kaipolaan suunnitellut hankkeet saavat rahoituksen ja luvitus menee suunnitellusti, alueelle on tulossa investointeja yli 600 miljoonan euron edestä. Merkittäviä toimijoita on Inkovaaran mukaan myös vielä tulossa käymään Kaipolassa.
Yksi tulostaan jo kertonut on Valkea Energy Storage Kaipola Oy. Se on saanut rakennusluvat 50 megawatin energiavarastolle ja hakee myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti rakennuslupia vielä 40 megawatin lisäkapasiteetille.
Energiavarasto koostuu konteissa olevista, piha-alueelle sijoitettavista litium-akuista ja sen tarkoituksena on tasata Suomen sähköverkon toimintaa poikkeustilanteissa.
Yhtiö suunnittelee myös 30-35 megawatin aurinkovoimalan rakentamista Kaipolan kiinteistön läheisyyteen.
Valkea Energy Storage Kaipola Oy:n hallituksen jäsen Esko Kilpisen mukaan aurinkovoimalan suunnittelu on jo pitkällä. Se on tulossa UPM:n vanhalle kaatopaikka-alueelle.
“Se tuo asennukseen omat haasteensa, joita käydään läpi asiantuntijoiden kanssa. Jos hanke etenee suunnitelmien mukaan ja luvitukset menevät hyvin, aurinkovoimalaa päästään rakentamaan kesällä”, Kilpinen kertoo.
Energiavaraston osalta rahoitusneuvottelut ovat käynnissä parhaillaan. Valkean valinta laitetoimittajaksi on ylöjärveläinen Merus Power Oyj.
Energiavarastossa pystytään hyödyntämään Kaipolan olemassa olevia muuntajia. Se on hankkeen kannalta hyvä, sillä juuri muuntajista on tällä hetkellä pulaa ja toimitusajat ovat pitkiä. Sillä on vaikutusta myös hankkeen hintaan, mutta sen kokonaiskustannukset selviävät myöhemmin. Merus Powerin toteuttamissa hieman pienemmissä hankkeissa kustannukset ovat liikkuneet 15-20 miljoonassa eurossa.
Kaipolaan suunnitellun kokoluokan energiavaraston toimitusaika on noin vuosi.
Kalafilettä maailmalle
Kaipola on vahvasti ehdolla myös Finnforel Oy:n noin 5 miljoonan kilon kiertovesikalankasvattamon sijoituspaikaksi. Toteutuessaan se olisi lajissaan Suomen suurin ja yksi suurimmista koko maailman mittakaavassa.
Laitos pystyisi tuottamaan maailmalle arviolta 250 000 kalafilettä viikossa, kun esimerkiksi Finnforelin nykyisessä kasvattamossa Varkaudessa tuotanto on viikossa noin 170 000 filettä.
Finnforelin hallituksen puheenjohtajan Pekka Viljakaisen mukaan kalan kysyntä on maailmassa tällä hetkellä täysin rajatonta. Koko toimialan on kuitenkin muututtava, sillä nyt alle prosentti maailman kalasta tuotetaan ekologisesti kestävästi. Tähän haasteeseen Finnforel haluaa kehittämällään toimintatavalla vastata.
Jämsän lisäksi yhtiö on pari vuotta sitten julkistamansa tavoitteen mukaisesti rakentamassa tehtaan myös Englantiin ja Lähi-Itään, näillä näkymin Abu Dabiin.
Kaipolassa Finnforel on valmis aloittamaan toiminnan heti kun ympäristölupa-asiat ovat kunnossa. Viljakainen myöntää lupaprosessin suuruuden olleen yllätys, varsinkin kun kalankasvatuksen päästöt ovat paikalta lähteneeseen paperitehtaaseen verrattuna olemattomia. Kiertovesikalankasvattamolta pääsee Viljakaisen mukaan ulos käytännössä vain juomakelpoista vettä, ja esimerkiksi kaikki toiminnasta tuleva jäte otetaan talteen ja muutetaan joko lannoitteeksi tai biovoimalan kautta biokaasuksi.
“Päästöjen hallinta on erittäin tehokasta ja siksi toivommekin, että luvitusasiat saadaan kuntoon niin nopeasti kuin mahdollista”
Finnforelin investoinnin kokoluokka olisi arviolta 60-70 miljoonaa euroa. Se työllistäisi rakennusvaiheessa Viljakaisen mukaan satoja henkiä, mutta teollisia työpaikkoja sinne tulisi 80-110. Tämän lisäksi toiminta työllistäisi suuren joukon alihankkijoita.
Biometanolia merenkulun tarpeisiin
Kaipolasta on kiinnostunut myös SSE Suomen Säätöenergia Oy, joka suunnittelee sinne biometanolituotantoyksikön rakentamista. Biometanolilla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa merenkulussa meriliikenteen tultua päästöoikeussäädösten piiriin tämän vuoden alussa. Se vähentää päästöjä 86-89 prosenttia fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna.
Yhtiön liiketoimintajohtajan Ari Heinosen mukaan SSE:n tuotantomenetelmä yhdistää puumassan kaasutusta, elekrolyyttisen vedyn tuotantoa ja metanolisynteesiä. Nämä teknologiat ovat jo olemassa ja tunnettuja, mutta niiden yhdistäminen yhdeksi laitoskokonaisuudeksi on uutta.
“Toiminnan suurin päästö on lämpö, jota tulisi noin 40 megawattia. Tämä hukkalämpö on tarkoitus myydä joko alueen toimijoille tai kaukolämpöverkostoon”, Heinonen kertoo.
Toteutuessaan SSE:n suunnittelema 200 megawatin laitos tuottaisi 244 000 tonnia metanolia. Investointina se olisi 400 miljoonan euron kokoluokkaa.
Viimeiset hankkeen rahoitukseen liittyvät selvitykset ovat Heinosen mukaan käynnissä. Seuraavaksi tarkoituksena on palaveroida ely-keskuksen kanssa ja saada ympäristölupa-asiaa eteenpäin. Juuri se on myös tämän hankkeen toteutumisen kannalta oleellista.
“Kun ympäristölupa on joskus valmis, niin siitä kaksi vuotta menee toiminnan aloittamiseen. Tavoiteaikataulu on vuodessa 2028”, Heinonen sanoo.
Kaipolan nykyiset toimijat
UPM telahiomo hioo UPM:n paperitehtaiden teloja.
Voith telatehdas pinnoittaa ja kunnostaa UMP:n ja muiden toimijoiden erikoisteloja
Logent Oy, logistiikka- ja varastointipalveluita tuottava yritys, joka varastoi asiakkaidensa tuotteita alueella.
Kaipola Circular Oy on käynnistänyt ensimmäisen tuotantolaittoiston koeajot tuottaen muoviöljyä raaka-aineeksi muovin valmistajille. Suunnitelmissa on laajentaa tuotantoa koeajoista saatujen tulosten perusteella.
Lähde: Kaipola Green Port
Juttu on julkaistu alun perin Jämsän Seudun kaupunkilehti Vekkarissa.
