Entisen paperitehtaan vahva infrastruktuuri tarjoaa monipuoliset lähtökohdat uusien liiketoimintojen kehittämiselle | Rahoituspaneeli

Entisen paperitehtaan vahva infrastruktuuri tarjoaa monipuoliset lähtökohdat uusien liiketoimintojen kehittämiselle

Metsäyhtiö UPM:n lopetettua toimintansa Kaipolassa, alue mahdollistaa nyt edellytykset monille uusille liiketoiminnoille, kuten muovijätteen kierrätykselle, energiantuotannolle, biokaasun jalostukselle, metsäteollisuuden sivuvirtojen käsittelylle ja puurakentamiselle.

Räätälöidyt tilaratkaisut yhdistettynä valmiisiin toiminnallisiin fasiliteetteihin mahdollistaa yritystoiminnan nopean aloittamisen

Kaipolan alue tukee kestävää kehitystä ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa myönteisesti ympäristöön samalla kun ne saavat jalansijaa kasvavilla markkinoilla. Kiertotalouteen perustuva teollisuuden alusta sijaitsee keskellä eteläistä Suomea Jämsän Kaipolassa. Kaipolaa kehitetäänkin palvelemaan mm. uusioraaka-aineiden, uusiutuvan energian, energiavarastoinnin, kierrätys- ja biomateriaalien sekä elintarviketuotannon aloilla toimivia yrityksiä, jotka pystyvät toiminnassaan hyödyntämään alueen vahvaa teollista infrastruktuuria.

Edellä mainituista syistä, Kaipolan tehdasalue soveltuu mainiosti etenkin vastuullisille metsäteollisuuden, bioenergian ja materiaalivirtojen kanssa toimivien yritysten teolliselle toiminnalle. Kaipolan teollinen perusinfra on käytettävissä ja tilat ovat myös muutettavissa toimijoiden tarpeiden mukaisiksi sekä tarvittaessa hyvinkin nopealla aikataululla.

Kaipolan tehdasalueen infrastruktuuri tarjoaa vankan pohjan teolliselle toiminnalle ja logistiikan tarpeille

Alueen sähköverkko on kattava ja luotettava, varmistaen jatkuvan energiansaannin teollisuuden tarpeisiin. Tehdasalue on myös erinomaisesti saavutettavissa sekä rautateitse että maanteitse, mikä takaa sujuvat yhteydet niin raaka-aineiden toimituksille kuin valmiiden tuotteiden jakelulle. Lisäksi alueen sijainti vesistön äärellä avaa mahdollisuuden vesistökuljetuksiin, tarjoten tehokkaan ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon tavaran siirtoon.

  • Kiinteistön maa-alue noin 80 ha
  • Yli 200 000 m² teollisuus- ja varastotilaa
  • Yli 5000 m2 toimisto- ja yhteissisätiloja (ml. liikuntatiloja ja henkilöstöravintola)
  • Rakennusoikeutta 200 000 m²
  • Puhdasta raakavettä oman vedenkäsittelylaitoksen kautta (900 m³/min)
  • Oma biovoimalaitos 110 MW (käyttösähköä, lämpöä, höyryä)
  • Voimajohtoyhteys Finngridin kantaverkkoon (2 x 110 kV, Elenia Verkko Oyj), joka mahdollistaa 400 MW sähkön siirron
  • Mekaaninen ja biologinen jätevedenpuhdistamo
  • Alueella oma raiteisto mahdollistaen rautatiekuljetukset kaikkiin Etelä- Suomen pääsatamiin
  • Purku-, lastaus-, varastointi- ja lähetystoiminnot
  • Siltanosturit kaikissa tuotantohalleissa (30–100 tn)
  • Pilvipalvelupohjainen ajoneuvovaaka
  • Tehdasalue liitetty kuituverkkoon ja alueella on kattava sisäinen kuituverkko
  • Tehdasalueen sisäinen sähkönjakeluverkko
  • Kiinteistön hoitopalvelut, kokonaan aidattu ja keskitetysti valvottu tehdasalue
  • Tehdasalueen läheisyydessä suunnitellaan haettavaksi kaavoitusta 35–50 MW aurinkovoimalalle

Näiden elementtien yhdistelmä tekee Kaipolan tehdasalueesta houkuttelevan sijoituskohteen teollisuusyrityksille, jotka etsivät luotettavaa ja monipuolista infrastruktuuria toimintansa tueksi.

Aluetta kehitetään yhdessä Jämsän kaupungin kanssa

Kaipola tekee läheistä yhteistyötä Jämsän kaupungin kanssa, joka mahdollistaa yrityksen mutkattoman aloittamisen – yritystukien ja rahoitusmallien kartoittamisessa sekä luvituksessa ja kaavakäsittelyssä auttamisen. Yhteistyön keskiössä on Jämsän kaupungin TIKKA-hanke. Hankkeen yhtenä osana on kartoittaa entisen paperitehtaan potentiaalia vihreän siirtymän konseptien käytännön testauksessa, pilotoinnissa ja demonstroinnissa.

Päätavoitteena on kuitenkin synnyttää käytännön toimenpiteitä ja yhteistyömuotoja, jotka tukevat sekä Kaipolan alueen kestävää kehitystä että innovaatiotoiminnan kasvua. Samalla tavoitellaan aktiivista panosta alueen pienyritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämiseen ja luodaan uusia yhteistyömahdollisuuksia eri oppilaitosten välille.

Kaipolan tilat ovat muutettavissa toimijoiden tarpeiden mukaisiksi

Kaipola Green Port visioi alueesta todellista vihreän siirtymän keskittymää

Kaipola Green Portin visio on kehittää Kaipolasta Suomen johtava ja innovatiivisin kiertotalouden ja uudistuvan teollisuuden toimipaikka, jossa eri toimijat tuottavat energian hyödyntämisen, tuotantoprosessien, materiaalivirtojen sekä logistiikan kautta synergioita toisilleen. Kaipola Green Port Oy on yksityinen kiinteistösijoitusyhtiö, jonka omistajat ovat sitoutuneet tehdasalueen pitkäaikaiseen kehittämiseen.

Kaipolan entisen paperitehtaan alueelle onkin myös suunnitteilla useita merkittäviä investointeja ja hankkeita, jotka vahvistavat alueen asemaa innovatiivisten ja kestävien teknologioiden keskuksena. Suunnitteilla olevien hankkeiden lisäksi Kaipolassa toimii jo useampi vakiintunut yritys.

Kaipolan tehdasalueen sijoitusmahdollisuudet sijoittajille ja yrityksille

Kaipola kutsuu yrittäjiä rakentamaan tulevaisuuden menestystarinoita yhdessä. Alueen ainutlaatuisen potentiaalin ansiosta voit olla osa kehitystä kohti kestävämpää ja kannattavampaa liiketoimintaa.

Potentiaalisille rahoittajille alue tarjoaa turvallisen ja monipuolisen pohjan sijoituksille kestävään tulevaisuuteen. Vahva infrastruktuuri ja monipuolinen liiketoiminta-alue tarjoavat houkuttelevan sijoitusympäristön, jossa voit olla osa yrittäjien ja yritysten menestystarinoita.

Kysy lisää

Jos haluaisit tietää lisää Kaipolan tehdasalueen mahdollisuuksista, ole rohkeasti yhteydessä. Autamme sinua löytämään parhaat ratkaisut ja mahdollisuudet juuri sinun liiketoimintasi tarpeisiin.

Martti Inkovaara

CEO & Founder – Kaipola Greenport Oy

040 547 7986

Teemu Uimonen

Founder – Kaipola Greenport Oy

0500 860 000

Marja Salonen

Projektipäällikkö Tikka-hanke

044 9018 997

Katso myös

Business Rally Rahoituspaneeli 31.7.2026

Suomen Yrityskehityksen yksi vuoden kohokohdista lähestyy taas vauhdilla. Rahoituspaneeli järjestetään osana Jyväskylän Business Rally -tapahtumia elokuussa.

Sähkömarkkinoiden kehitys monopoliajasta tähän päivään

Sähkömarkkinat avautuivat Suomessa vuonna 1995, jolloin siirryttiin monopoliympäristöstä markkinatalouteen. 2000-luvulla kuvaan astui sähköpörssi ja sähköjohdannaismarkkinat, joiden toiminnan kautta sähkölle saatiin julkinen markkinahinta-referenssi. 2010-luvulle tyypillistä oli uusiutuvien sähköntuotantomuotojen,  kuten tuulivoiman ja myöhemmin myös aurinkosähkön merkittävä kasvu. Sääriippuvan tuotannon kasvu on johtanut suurempaan hintavolatiliteettiin ja edelleen säätövoiman ja kapasiteetti reservi-tarpeeseen. Viime vuosina on nähty erityisesti erilaisten akkuvoimalaitosten ja muiden säätöjärjestelmien ja -palvelujen kasvu. Sähkömarkkinoiden avautuminen on siis avannut mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan ja investointikohteisiin. Puheenvuorossa käydään läpi sähkömarkkinoiden murros 1990-luvulta tähän päivään, mitä uusia toimijoita on tullut kuvaan mukaan ja miksi.

Mitkä ovat sitten sähkömarkkinaan liittyvät mielenkiintoiset investointikohteet nyt ja tulevaisuudessa? Sähkön vähittäismyynnissä on mukana noin 50 sähkön myyjää, jotka toimittavat sähköä n 3,3 M sähkönkäyttöpaikkaan. Vähittäismyynti-markkinassa on edelleen  pääasiassa tuotelähtöinen tarjonta ja monen loppukäyttäjän kannalta varsin vaikeaselkoisia tuotteita, joiden ostaminen on sinänsä helppoa, mutta valitseminen vaikeaa. Sähkön käyttäjän kannalta sopimuksen ja hinnanvarmistuksen ajankohta määrittää lopputulosta kaikkein eniten ja tähän liittyvää osaamista ja palvelua on käytössä vain suuremmille sähkön käyttäjille. Samanaikaisesti sähkön vähittäismyyntiin liittyy kannattavuushaasteita ja riskejä. Liittyykö seuraava murros sähkömarkkinoilla nimenomaan sähkön vähittäismyyntiin?

Puheenvuoron pitäjä Pasi Valoranta on työskennellyt sähkömarkkinoiden parissa yli 35 vuoden ajan. Hän on työskennellyt Jyväskylän Energialla, josta hän on lähtenyt yrittäjäksi ja toimitusjohtajaksi Energiakolmio Oy- nimiseen sähkömarkkinoiden asiantuntija-yritykseen. Energiakolmio Oy kehittyi Suomen johtavaksi sähkömarkkinoiden riskienhallintayritykseksi ja operaattoriksi. Yritysjärjestelyjen jälkeen Valoranta on toiminut Alpiq Nordicsin Head of Salesina vastuualueenaan palvelumyynti pohjoismaissa. Nyttemmin hän toimii hallituksen puheenjohtajana Encohub Oy:ssa, joka kehittää sähkön markkinapaikkoja sekä niihin kytkeytyviä palveluja.

Keskimaa investoi Himokseen – Jämsän matkailu vahvistuu

Jämsässä riemuitaan alkuvuoden huikeasta investointiuutisesta. Osuuskauppa Keskimaa aloittaa merkittävän rakennusprojektin jo kuluvan vuoden keväällä Himoksella. Himoksen alueelle rakentuu noin 32 miljoonan euron kiinteistökokonaisuus, joka sisältää sekä majoitusta että ravintolapalveluja.

Yle ja Keskisuomalainen uutisoivat jätti-investoinnista Kaipolaan – mukana kymmeniä miljoonia euroja ja Eppu Salminen

Yle ja Keskisuomalainen uutisoivat viime viikolla, että Kaipolaan on tulossa miljoonainvestointi. Kyse on uudesta energia-alan yrityksestä, Valkea Energy Storage Kaipolasta, joka on vuokrannut osan entisestä tehdasalueesta. Yhtiö aikoo investoida alueelle 20–40 miljoonaa euroa ja rakentaa tehdasalueelle 50 megawatin energiavaraston.

Voimmeko olla avuksi?

Rahoituspaneeli yhdistää kasvuhakuiset yritykset ja visionääriset sijoittajat. Tule rakentamaan kanssamme innovaatioiden verkostoa, jonka päämääränä on kestävä ja menestyvä tulevaisuus. Jos sinulla on kysymyksiä tai jos haluat osallistua Rahoituspaneeliin, ota yhteyttä vaikka heti. Huominen on juuri nyt.

Yhteystiedot

Yhteistyössä