Jämsän tulevaisuutta rakennetaan nyt kolmella linjalla
”Ensimmäinen on uudistuva teollisuus eli Kaipolan alueen toimintaympäristön kehittäminen. Toinen on Patrian ympärille sijoittuva ilmailuteollisuuden klusterin kasvattaminen. Kolmas on Jämsän ja Himoksen matkailun kehittäminen”, Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste kertoo.
Kaupunki mahdollistaa hankkeellaan olosuhteet, joiden myötä yritykset luovat kasvua tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnallaan. Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta. Mukana on myös joukko tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja yliopistoja. Hanke käynnistyi uudistuvan teollisuuden laajalla suunnitelmalla, jossa kartoitettiin Jämsän mahdollisuuksia teollisuuden toiminnan laajentamiseksi. Parhaillaan tehdään skenaariotyötä, jossa tarkennetaan toimialat ja tarjotaan Jämsää kotipaikaksi valittujen toimialan yrityksille.
Jämsän teollinen kasvu lähtee Kaipolan tehdasalueelta. Siellä toimiva kiinteistöyhtiö Kaipola Green Port on keskustellut muun muassa kymmenien kiertotalousyritysten kanssa niiden asettumisesta Kaipolaan. ”Kaipola Green Port on hubi, joka mahdollistaa vihreän siirtymän, kiertotalouden ja vihreän energiatuotannon yritysten yhteistyön. Tavoitteemme on saada alueelle yhtiöitä, joilla on synergioita keskenään”, Kaipola Green Portin hallituksen jäsen Teemu Uimonen sanoo.
Kaipola Circular on jo nyt Kaipola Green Portin vuokralainen. Se kierrättää pilottilaitoksessaan jätemuovia öljyksi kemiallisella prosessilla. Keskustelut ovat käynnissä myös jätemuovin mekaaniseen kierrätykseen erikoistuneen yrityksen kanssa. Niiden rinnalle etsitään yritystä, joka erottelee muovilaadut toisistaan.
Kalojen kiertovesikasvatukseen erikoistunut Finnforel on yksi alueelle tuloillaan olevista yrityksistä. Synergiaa sille on haettu muun muassa kalanrehuihin hyönteisproteiinia tuottavista yrityksistä sekä ravinteiden talteenottoon keskittyvistä yrityksistä. Kerroskastelua hyödyntävä yritys on puolestaan kiinnostunut yhteistyöstä, jossa kalankasvattamon ravinnepitoista vettä käytetään kasvien kasteluvetenä. Kalakasvattamon liete sopii puolestaan sekä biokaasun tuotantoon että lannoitteeksi.
Juttu on alunperin julkaistu Elinvoimainen Suomi – Talouselämän liitteessä
