Tehdasaluetta rakennetaan bio- ja kiertotalouden keskukseksi
Kaipolan paperitehdas sulkeutui vuoden 2020 lopussa. Seuraavana vuonna kehittämisyhtiö Kaipola Green Port osti tehdaskiinteistöt UPM:ltä. Ensimmäinen pienyritys uudistuvalla alueella oli Kaipola Recycling. Alueelle on suunnitteilla myös teknologiayritys Finnforelin kiertovesilaitos, jossa tuotetaan ja jalostetaan kirjolohta. Yrityksiä kutsutaan verkostoon hyödyntämään valmiit resurssit ja yhteistyön edut.
”Kaipola on erinomainen paikka uusiutuvien materiaalien kierrätysliiketoiminnalle keskeisen sijaintinsa ja vahvan infrastruktuurin ansiosta”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Martti Inkovaara Kaipola Green Port Oy:stä. Erityisenä vahvuutena alueella on osaava työvoima prosessiteollisuuteen.
Keski-Suomi hakee kasvua bio- ja kiertotaloudesta
Keski-Suomen kasvun kärkiä ovat bio- ja kiertotalous sekä uudistuva teollisuus. Alueelle kehitetään liiketoimintaa, joka keskittyy biologisten ja teknologisten materiaalien kiertoon, kiertotalouden palveluihin ja kestävään ruoantuotantoon. Teollisuudessa on käynnissä siirtymä fossiilisesta materiaalin- ja energiantuotannosta bio- ja kiertotalouden aikakauteen.
Jämsässä biotaloudelle on hyvät edellytykset. Metsäteollisuuden raaka-aineen hankintaketjut ovat toimivia. Vaikka paperin kysyntä vähenee, metsä- ja puualaa kehitetään edelleen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luomusertifiointia, puutuotteiden valmistusta ja jalostusta sekä uusien innovaatioiden ja teknologioiden hyödyntämistä. Uudistuvassa Jämsässä tarjoutuu mahdollisuuksia osallistua myös monipuolisiin tutkimuksen ja tuotekehityksen projekteihin.
Kaipolassa on hyvä infra ja osaavaa työvoimaa
Jämsä on muodostumassa kierrätystalouden, hiilineutraalien materiaalien ja uusiutuvan energian alueeksi. Kaipolan tehdasalue mahdollistaa energiantuotannon, varastoinnin ja jakelun. Tuotannossa on vaihtoehtoja: bioenergia metsähakkeella tai biokaasu osana muuta ekosysteemiä. Olosuhteiltaan alue soveltuu myös vedyn tuotantoon.
Kaipolan tehdasalueen valmis infrastruktuuri:
- sähköverkko
- rautatiet ja toimivat maantieyhteydet
- mahdollisuus vesistökuljetuksiin
Jämsän resurssit:
- sähköntuotantoon tarvittava infrastruktuuri
- raakavesi
- höyry ja lämpö
- jätevesien käsittely
- prosessiteollisuuden osaajat
Ekosysteemi-mallinen liiketoiminta ja TKI
Yritys- ja innovaatiotoiminnassa on otettu käyttöön ekosysteemin käsite. Ekosysteemillä tarkoitetaan alueella toimivien yritysten kokonaisuutta, joka tuottaa enemmän kuin samat yritykset tuottaisivat toimiessaan omillaan. Tämän tyyppisessä toiminnassa punnitaan yrityksen kyky toimia ja uusiutua muutosten edessä resursseja viisaasti käyttäen.
”Uutta tuottavaa TKI-toimintaa tapahtuu innovaatioekosysteemeissä, jollaista olemme rakentamassa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Niissä pyritään uuteen osaamiseen, tutkimustietoon ja keksintöihin”, kertoo projektipäällikkö Marja Salonen Jämsän kaupungilta.
Esimerkki liiketoimintaekosysteemistä on kehitteillä oleva Kaipolan alue ja kalankasvatuksen ympärille syntyvä yritystoimijoiden verkosto.
Kirjolohet mahdollistavat liiketoimintaa muillekin
Teknologiayritys Finnforel Oy suunnittelee Kaipolan tehdasalueelle laitosta, jossa tuotetaan kirjolohta kiertovesitekniikalla ja jalostetaan kalat lopputuotteeksi kalankäsittelylaitteistolla. Yritys on ekologisen kalankasvatuksen kärkijoukkoa maailmassa. Kalan kiertovesikasvatus tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen ja kestävään liiketoimintaan. Hankkeen toteutuminen edellyttää vielä ympäristövaikutusten arviointia.
Mukana olevien yritysten yhteistyö tuo lisäarvoa kaikille osapuolille. Yritystoiminta rakentuu kalankasvatuksen ympärille, jonka sivuvirtojen hyödyntämisestä syntyy uusia tuotteita. Tähän tarvitaan aktiivista TKI-toimintaa ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten kytkemistä mukaan kehittämiseen. Jämsän kaupunki on mukana Luonnonvarakeskuksen Kalankasvatuksen kiertotalous -hankkeessa, ja yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa se kehittää antimikrobisia tuotteita luonnon biomassoista.
Kalankasvatus tuottaa runsaasti ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, joita voidaan käyttää lannoitteena maataloudessa ja kasvihuoneviljelyssä. Jätevedessä voidaan kasvattaa levää biokaasun raaka-aineeksi. Sivuvirrat, kuten kalan perkuutähteet, toimivat ravinteena hyönteiskasvattamolle tai osana biokaasun tuotantoa. Kasvintuotannon yhdistelmä lisää mahdollisuuksia hyönteistuotantoon ja sen kytkemiseen kiertolannoitteiden tuottamiseen ja rehuntuotantoon.
Yhteistyö kalankasvattajien, tutkimuslaitosten ja teknologiayritysten välillä luo uusia mahdollisuuksia innovatiivisille ratkaisuille, jotka edistävät samalla kestävää kehitystä. Ekosysteemi on rakentuessaan Suomen biotalousstrategian 2035 tavoitteiden kovaa ydintä. Siinä yhdistyvät biotalouden arvonlisän kertautuminen, sivuvirtojen hyödyntäminen, resurssiviisaus, ekologinen kestävyys ja biotalouden laajapohjaisen osaamisen vahvistuminen.
Ekosysteemejä ja uusiutuvaa teollisuutta kehitettään Keski-Suomen liiton rahoittamassa TIKKA-hankkeessa. Hanke tukee Keski-Suomen strategian mukaisesti yksilöiden ja yhteisöjen henkistä kasvua: se ruokkii rohkeutta oppia, uusiutua, tarttua mahdollisuuksiin ja epäonnistua. Hanke pyrkii tunnistamaan jämsäläisen kasvun kärjen ja vahvistamaan Keski-Suomen strategian mukaisesti jämsäläisten yritysten roolia maakunnallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Verkosto kutsuu mukaan toimintaan.
Juttu on alun perin julkaistu Jämsän kaupungin verkkosivuilla sekä biotalous.fi -sivustolla
