Jämsä | Rahoituspaneeli

Jämsä

Jämsästä

Jämsä on vireä lähes 20 000 asukkaan kaupunki. Sijainti keskellä Suomea valtateiden 9 ja 24 risteyksessä, Lahti – Tampere – Jyväskylä kolmion keskellä, tarjoaa yrityksille erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Yrityksillä on lyhyet kuljetusetäisyydet pääkaupunkiseudulle, satamiin ja muihin suurempiin keskuksiin. Jämsässä on vahva sähköverkon kapasiteetti, kukoistava matkailukeskittymä, osaavaa työvoimaa.

Matkailua ja uudistuvaa teollisuutta kehitetään aktiivisesti, sijoittuville yrityksille on tarjolla tontteja, toimitiloja sekä asiantuntevaa tukea yrityksen tarpeisiin.

Teollisuustontin lähtöhinta alle 4 €/m² 1700 yritystä 3,6 miljoonaa läpikulkevaa ajoneuvoa vuodessa

Himos-Jämsä

Himos-Jämsä on yksi Suomen dynaamisimmista matkailukeskuksista. Himoksella on vuosittain noin 500 000 kävijää, mikä luo kysyntää majoitukselle, ravintoloille, aktiviteeteille ja muille palveluille.

64,4 miljoonaa euroa välitön matkailutulo (v. 2024) 90 miljoonaa euroa matkailun kokonaisvaikutukset (v. 2024) 199 välitöntä työpaikkaa htv (v. 2024) 281 000 rekisteröityä yöpymistä (v. 2024)

Himoksella on yli 5 000 vuodepaikkaa. Uudet investoinnit, kuten Break Sokos Hotel Himos, lisäävät kapasiteettia ja nostavat alueen profiilia entisestään. Jämsän kaupunki panostaa alueen saavutettavuuden ja infrastruktuurin parantamiseen, tämä tekee Himoksesta entistä houkuttelevamman ja helpommin saavutettavan kohteen uusille yrittäjille, matkailijoille ja muille vapaa-ajan viettäjille. Yhteenlaskettu aluetalousvaikutus on suuri ja matkailun suhteellinen osuus suurempi kuin valtakunnallisella tasolla.

Himos-Jämsän palvelu- ja aktiviteettivalikoima on laaja. Willi Länsi -huvikeskus, kesätapahtumat, kuten Juhannusfestivaalit ja Iskelmä Festivaali, keräävät kymmeniä tuhansia kävijöitä, mikä takaa liiketoiminnan jatkuvuuden ympäri vuoden.

Kaipola

Jämsässä sijaitseva Kaipola on uudistuvan, kiertotalouteen perustuvan teollisuuden alusta. Entisen paperitehtaan alueella on vahva teollinen infrastruktuuri, Kaipolaa kehitetään palvelemaan mm. uusioraaka-aineiden, uusiutuvan energian, energiavarastoinnin, kierrätys- ja biomateriaalien sekä elintarviketuotannon aloilla toimivia yrityksiä. Kaipola Green Port Oy on yksityinen kiinteistösijoitusyhtiö, jonka omistajat ovat sitoutuneet tehdasalueen pitkäaikaiseen kehittämiseen.

Halli

Jämsässä sijaitseva Halli on ilmailualan keskus. Suomen puolustusvoimien hävittäjähankinta, F-35-hanke tuo Jämsän Halliin merkittäviä investointeja ja uusia työpaikkoja. Patria vastaa hävittäjien kokoonpano- ja huoltotoiminnoista Hallissa, mikä nostaa alueen profiilia kansainvälisen ilmailuteollisuuden kärkeen.

Jämsän Halli tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen yhdistelmän teollista osaamista ja erinomaista saavutettavuutta. Finavia operoi Hallin lentokenttää, alueella toimii Patrian lisäksi innovatiivisia ilmailu- ja kevytrakenneteollisuuden toimijoita.

Jämsän kaupungin TULE-hankkeen (Tulevaisuuden liikkumisen ja ilmailun teknologiapuisto) tavoitteena on kehittää Hallista ilmailu- ja liikenneteknologian keskittymä. Hankkeen ytimenä on luoda uusia työpaikkoja ja houkutella investointeja erityisesti ilmailu-, komposiitti- ja huipputeknologian aloille, rakentaa yritysten sijoittumista tukevia palveluja ja infrastruktuuria sekä edistää koulutusta ja osaamista. Keski-Suomen liiton ja Jämsän kaupungin rahoittama hanke on käynnissä 2027 syksyyn.

Osana TULE-hanketta Jämsässä on käynnissä merkittävä UAS-hanke. Sen tiimoilta on tarkoitus rakentaa miehittämättömien ilma-alusten (UAS) ja droonien torjuntateknologioiden (C-UAS) testaus- ja kehitysympäristö Hallin alueelle.

Katso myös

Rahoituspaneeli 12.2.2026

Suomen Yrityskehityksen vuoden 2026 ensimmäinen Rahoituspaneeli järjestetään jälleen yhdessä Jämsän kaupungin kanssa Himoksella torstaina 12.2. klo 12:00-16:00.

Paikka: Jämsä, Säyryläntie 445, Jämsä, Suomi

Huom! Hyödynnä myös hiihtokeskuksen tarjoamat kevättalven mahdollisuudet!

Kansainvälinen uusiutuvan energiasektorin yhtiö Cindrigo laajentaa toimintaansa Kaipolaan

Laajalti tunnustettu monikansallinen uusiutuvan energia-alan pioneeriyhtiö Cindrigo on allekirjoittanut aiesopimuksen, joka kattaa 50 vuoden vuokraoikeuden jätevoimalaitokseen Kaipolassa.

Yle ja Keskisuomalainen uutisoivat jätti-investoinnista Kaipolaan – mukana kymmeniä miljoonia euroja ja Eppu Salminen

Yle ja Keskisuomalainen uutisoivat viime viikolla, että Kaipolaan on tulossa miljoonainvestointi. Kyse on uudesta energia-alan yrityksestä, Valkea Energy Storage Kaipolasta, joka on vuokrannut osan entisestä tehdasalueesta. Yhtiö aikoo investoida alueelle 20–40 miljoonaa euroa ja rakentaa tehdasalueelle 50 megawatin energiavaraston.

Sähkömarkkinoiden kehitys monopoliajasta tähän päivään

Sähkömarkkinat avautuivat Suomessa vuonna 1995, jolloin siirryttiin monopoliympäristöstä markkinatalouteen. 2000-luvulla kuvaan astui sähköpörssi ja sähköjohdannaismarkkinat, joiden toiminnan kautta sähkölle saatiin julkinen markkinahinta-referenssi. 2010-luvulle tyypillistä oli uusiutuvien sähköntuotantomuotojen,  kuten tuulivoiman ja myöhemmin myös aurinkosähkön merkittävä kasvu. Sääriippuvan tuotannon kasvu on johtanut suurempaan hintavolatiliteettiin ja edelleen säätövoiman ja kapasiteetti reservi-tarpeeseen. Viime vuosina on nähty erityisesti erilaisten akkuvoimalaitosten ja muiden säätöjärjestelmien ja -palvelujen kasvu. Sähkömarkkinoiden avautuminen on siis avannut mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan ja investointikohteisiin. Puheenvuorossa käydään läpi sähkömarkkinoiden murros 1990-luvulta tähän päivään, mitä uusia toimijoita on tullut kuvaan mukaan ja miksi.

Mitkä ovat sitten sähkömarkkinaan liittyvät mielenkiintoiset investointikohteet nyt ja tulevaisuudessa? Sähkön vähittäismyynnissä on mukana noin 50 sähkön myyjää, jotka toimittavat sähköä n 3,3 M sähkönkäyttöpaikkaan. Vähittäismyynti-markkinassa on edelleen  pääasiassa tuotelähtöinen tarjonta ja monen loppukäyttäjän kannalta varsin vaikeaselkoisia tuotteita, joiden ostaminen on sinänsä helppoa, mutta valitseminen vaikeaa. Sähkön käyttäjän kannalta sopimuksen ja hinnanvarmistuksen ajankohta määrittää lopputulosta kaikkein eniten ja tähän liittyvää osaamista ja palvelua on käytössä vain suuremmille sähkön käyttäjille. Samanaikaisesti sähkön vähittäismyyntiin liittyy kannattavuushaasteita ja riskejä. Liittyykö seuraava murros sähkömarkkinoilla nimenomaan sähkön vähittäismyyntiin?

Puheenvuoron pitäjä Pasi Valoranta on työskennellyt sähkömarkkinoiden parissa yli 35 vuoden ajan. Hän on työskennellyt Jyväskylän Energialla, josta hän on lähtenyt yrittäjäksi ja toimitusjohtajaksi Energiakolmio Oy- nimiseen sähkömarkkinoiden asiantuntija-yritykseen. Energiakolmio Oy kehittyi Suomen johtavaksi sähkömarkkinoiden riskienhallintayritykseksi ja operaattoriksi. Yritysjärjestelyjen jälkeen Valoranta on toiminut Alpiq Nordicsin Head of Salesina vastuualueenaan palvelumyynti pohjoismaissa. Nyttemmin hän toimii hallituksen puheenjohtajana Encohub Oy:ssa, joka kehittää sähkön markkinapaikkoja sekä niihin kytkeytyviä palveluja.

Kaipolaan suunnitteilla useita uusia kestävän teknologian hankkeita

Kaipolan entisen paperitehtaan alueelle on suunnitteilla useita merkittäviä investointeja ja hankkeita, jotka vahvistavat alueen asemaa innovatiivisten ja kestävien teknologioiden keskuksena.

Voimmeko olla avuksi?

Rahoituspaneeli yhdistää kasvuhakuiset yritykset ja visionääriset sijoittajat. Tule rakentamaan kanssamme innovaatioiden verkostoa, jonka päämääränä on kestävä ja menestyvä tulevaisuus. Jos sinulla on kysymyksiä tai jos haluat osallistua Rahoituspaneeliin, ota yhteyttä vaikka heti. Huominen on juuri nyt.

Yhteystiedot

Yhteistyössä