Jämsä | Rahoituspaneeli

Jämsä

Jämsästä

Jämsä on vireä lähes 20 000 asukkaan kaupunki. Sijainti keskellä Suomea valtateiden 9 ja 24 risteyksessä, Lahti – Tampere – Jyväskylä kolmion keskellä, tarjoaa yrityksille erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Yrityksillä on lyhyet kuljetusetäisyydet pääkaupunkiseudulle, satamiin ja muihin suurempiin keskuksiin. Jämsässä on vahva sähköverkon kapasiteetti, kukoistava matkailukeskittymä, osaavaa työvoimaa.

Matkailua ja uudistuvaa teollisuutta kehitetään aktiivisesti, sijoittuville yrityksille on tarjolla tontteja, toimitiloja sekä asiantuntevaa tukea yrityksen tarpeisiin.

Teollisuustontin lähtöhinta alle 4 €/m² 1700 yritystä 3,6 miljoonaa läpikulkevaa ajoneuvoa vuodessa

Himos-Jämsä

Himos-Jämsä on yksi Suomen dynaamisimmista matkailukeskuksista. Himoksella on vuosittain noin 500 000 kävijää, mikä luo kysyntää majoitukselle, ravintoloille, aktiviteeteille ja muille palveluille.

64,4 miljoonaa euroa välitön matkailutulo (v. 2024) 90 miljoonaa euroa matkailun kokonaisvaikutukset (v. 2024) 199 välitöntä työpaikkaa htv (v. 2024) 281 000 rekisteröityä yöpymistä (v. 2024)

Himoksella on yli 5 000 vuodepaikkaa. Uudet investoinnit, kuten Break Sokos Hotel Himos, lisäävät kapasiteettia ja nostavat alueen profiilia entisestään. Jämsän kaupunki panostaa alueen saavutettavuuden ja infrastruktuurin parantamiseen, tämä tekee Himoksesta entistä houkuttelevamman ja helpommin saavutettavan kohteen uusille yrittäjille, matkailijoille ja muille vapaa-ajan viettäjille. Yhteenlaskettu aluetalousvaikutus on suuri ja matkailun suhteellinen osuus suurempi kuin valtakunnallisella tasolla.

Himos-Jämsän palvelu- ja aktiviteettivalikoima on laaja. Willi Länsi -huvikeskus, kesätapahtumat, kuten Juhannusfestivaalit ja Iskelmä Festivaali, keräävät kymmeniä tuhansia kävijöitä, mikä takaa liiketoiminnan jatkuvuuden ympäri vuoden.

Kaipola

Jämsässä sijaitseva Kaipola on uudistuvan, kiertotalouteen perustuvan teollisuuden alusta. Entisen paperitehtaan alueella on vahva teollinen infrastruktuuri, Kaipolaa kehitetään palvelemaan mm. uusioraaka-aineiden, uusiutuvan energian, energiavarastoinnin, kierrätys- ja biomateriaalien sekä elintarviketuotannon aloilla toimivia yrityksiä. Kaipola Green Port Oy on yksityinen kiinteistösijoitusyhtiö, jonka omistajat ovat sitoutuneet tehdasalueen pitkäaikaiseen kehittämiseen.

Halli

Jämsässä sijaitseva Halli on ilmailualan keskus. Suomen puolustusvoimien hävittäjähankinta, F-35-hanke tuo Jämsän Halliin merkittäviä investointeja ja uusia työpaikkoja. Patria vastaa hävittäjien kokoonpano- ja huoltotoiminnoista Hallissa, mikä nostaa alueen profiilia kansainvälisen ilmailuteollisuuden kärkeen.

Jämsän Halli tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen yhdistelmän teollista osaamista ja erinomaista saavutettavuutta. Finavia operoi Hallin lentokenttää, alueella toimii Patrian lisäksi innovatiivisia ilmailu- ja kevytrakenneteollisuuden toimijoita.

Jämsän kaupungin TULE-hankkeen (Tulevaisuuden liikkumisen ja ilmailun teknologiapuisto) tavoitteena on kehittää Hallista ilmailu- ja liikenneteknologian keskittymä. Hankkeen ytimenä on luoda uusia työpaikkoja ja houkutella investointeja erityisesti ilmailu-, komposiitti- ja huipputeknologian aloille, rakentaa yritysten sijoittumista tukevia palveluja ja infrastruktuuria sekä edistää koulutusta ja osaamista. Keski-Suomen liiton ja Jämsän kaupungin rahoittama hanke on käynnissä 2027 syksyyn.

Osana TULE-hanketta Jämsässä on käynnissä merkittävä UAS-hanke. Sen tiimoilta on tarkoitus rakentaa miehittämättömien ilma-alusten (UAS) ja droonien torjuntateknologioiden (C-UAS) testaus- ja kehitysympäristö Hallin alueelle.

Katso myös

Business Rally Rahoituspaneeli 31.7.2026

Suomen Yrityskehityksen yksi vuoden kohokohdista lähestyy taas vauhdilla. Rahoituspaneeli järjestetään osana Jyväskylän Business Rally -tapahtumia elokuussa.

Sähkömarkkinoiden kehitys monopoliajasta tähän päivään

Sähkömarkkinat avautuivat Suomessa vuonna 1995, jolloin siirryttiin monopoliympäristöstä markkinatalouteen. 2000-luvulla kuvaan astui sähköpörssi ja sähköjohdannaismarkkinat, joiden toiminnan kautta sähkölle saatiin julkinen markkinahinta-referenssi. 2010-luvulle tyypillistä oli uusiutuvien sähköntuotantomuotojen,  kuten tuulivoiman ja myöhemmin myös aurinkosähkön merkittävä kasvu. Sääriippuvan tuotannon kasvu on johtanut suurempaan hintavolatiliteettiin ja edelleen säätövoiman ja kapasiteetti reservi-tarpeeseen. Viime vuosina on nähty erityisesti erilaisten akkuvoimalaitosten ja muiden säätöjärjestelmien ja -palvelujen kasvu. Sähkömarkkinoiden avautuminen on siis avannut mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan ja investointikohteisiin. Puheenvuorossa käydään läpi sähkömarkkinoiden murros 1990-luvulta tähän päivään, mitä uusia toimijoita on tullut kuvaan mukaan ja miksi.

Mitkä ovat sitten sähkömarkkinaan liittyvät mielenkiintoiset investointikohteet nyt ja tulevaisuudessa? Sähkön vähittäismyynnissä on mukana noin 50 sähkön myyjää, jotka toimittavat sähköä n 3,3 M sähkönkäyttöpaikkaan. Vähittäismyynti-markkinassa on edelleen  pääasiassa tuotelähtöinen tarjonta ja monen loppukäyttäjän kannalta varsin vaikeaselkoisia tuotteita, joiden ostaminen on sinänsä helppoa, mutta valitseminen vaikeaa. Sähkön käyttäjän kannalta sopimuksen ja hinnanvarmistuksen ajankohta määrittää lopputulosta kaikkein eniten ja tähän liittyvää osaamista ja palvelua on käytössä vain suuremmille sähkön käyttäjille. Samanaikaisesti sähkön vähittäismyyntiin liittyy kannattavuushaasteita ja riskejä. Liittyykö seuraava murros sähkömarkkinoilla nimenomaan sähkön vähittäismyyntiin?

Puheenvuoron pitäjä Pasi Valoranta on työskennellyt sähkömarkkinoiden parissa yli 35 vuoden ajan. Hän on työskennellyt Jyväskylän Energialla, josta hän on lähtenyt yrittäjäksi ja toimitusjohtajaksi Energiakolmio Oy- nimiseen sähkömarkkinoiden asiantuntija-yritykseen. Energiakolmio Oy kehittyi Suomen johtavaksi sähkömarkkinoiden riskienhallintayritykseksi ja operaattoriksi. Yritysjärjestelyjen jälkeen Valoranta on toiminut Alpiq Nordicsin Head of Salesina vastuualueenaan palvelumyynti pohjoismaissa. Nyttemmin hän toimii hallituksen puheenjohtajana Encohub Oy:ssa, joka kehittää sähkön markkinapaikkoja sekä niihin kytkeytyviä palveluja.

Innovatiivinen biohajoava haavanhoitosidos – ratkaisu 30 miljoonan kilon jäteongelmaan

Suomalainen Dermeco Oy on luonut täysin uudentyyppisen biohajoavan hydrokolloidisidoksen, joka vastaa haasteeseen vähentää haavanhoitotuotteiden ympäristöjalanjälkeä kohti kansainvälisiä markkinoita.

Kaipolaan suunnitteilla investointeja yli 600 miljoonalla

Käytännössä kaikki hankkeet odottavat tällä hetkellä kaikkein eniten luvitusten etenemistä.

Jämsä tehdas

Jämsä Tehdas on Jämsän kaupungin yrittäjyyden ja työnteon palvelukeskus. Sen kautta on saatavilla yrittäjyyteen, sijoittumiseen ja työntekoon liittyviä palveluja.

Jämsä Tehdas on mahdollistamassa Himoksen rahoituspaneelin toteuttamista.

Jämsä Tehtaan yhteisöllinen työtila Jämsän keskustassa tarjoaa paitsi mainiot puitteet työnteolle ja opiskelulle, myös tukea yrittäjyyteen, mahdollisuuden kohtaamisille, vertaistukeen, sparrailuun ja innovatiivisille keskusteluille.

Jämsä Tehtaan toimintaa rahoittaa Keski-Suomen liitto Ketterät kokeilut -hankkeen kautta.

Tutustu Tehtaaseen: Jämsä Tehdas on yhteisöllinen etätyötila – Jämsän kaupunki

Voimmeko olla avuksi?

Rahoituspaneeli yhdistää kasvuhakuiset yritykset ja visionääriset sijoittajat. Tule rakentamaan kanssamme innovaatioiden verkostoa, jonka päämääränä on kestävä ja menestyvä tulevaisuus. Jos sinulla on kysymyksiä tai jos haluat osallistua Rahoituspaneeliin, ota yhteyttä vaikka heti. Huominen on juuri nyt.

Yhteystiedot

Yhteistyössä