Suomi ja EU asettavat kunnianhimoiset ilmastotavoitteet
Ilmastonmuutoksen torjuminen on koko maailman asia, johon jokaisella meillä on mahdollisuus vaikuttaa. Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliustavoite on asetettu vuoteen 2035. Vastaavasti EU tavoittelee hiilineutraaliutta 2050 mennessä. Välitavoitteena on hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Työtä ilmastonmuutoksen torjumisessa ohjaavat esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus ja eurooppalainen ilmastolaki.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita. Ilmastonmuutokseen on pakko pystyä vaikuttamaan, minkä myötä syntyy markkinoita erilaisille keksinnöille ja uudistuksille. Yrityksille avautuu täysin uudenlaisia kasvu- ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Sähköä uusiutuvista lähteistä
Uusiutuvaa energiaa on kaikki sähkö, joka on tuotettu aurinkoenergialla, tuulivoimalla, vesivoimalla tai bioenergialla. Osana Suomen hiilineutraaliustavoitetta on tuottaa vuonna 2030 yli 55 % energiankäytöstä uusiutuvalla energialla. Maailman mittakaavassa vuosina 2023–2028 käyttöön otetaan melkein 3 700 gigawatin edestä uusiutuviin energianlähteisiin nojaavaa kapasiteettia. Vuonna 2028 maailman energiantuotannosta uusiutuvista lähteistä tulee yli 42 prosenttia, josta tuulen ja auringon osuus on 25 prosenttia.
Aurinkoenergia kasvaa globaalisti
Arvioiden mukaan Suomen aurinkoenergiakapasiteetti kasvaa vuodesta 2025 alkaen noin gigawatin vuodessa. Kasvua tapahtuu 1,1 gigawatin kapasiteetista 9,6 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna 1518 gigawatin kapasiteetti kasvaa vuoteen 2030 mennessä jo 5383 gigawattiin. Tämä tarkoittaa 5,7 prosentin kysynnän osuuden kasvua 16,5 prosenttiin. Kapasiteetti kasvaa maailmanlaajuisesti vuosien 2023 ja 2030 välillä 355 prosenttia. Kasvu perustuu suurelta osin laskeviin tuotantokustannuksiin.
Energiavarastot – ratkaisu tuotannon vaihteluihin
Tuuli- ja aurinkoenergia ovat päästöttömiä tapoja tuottaa sähköä – mutta ne ovat myös riippuvaisia vuodenajoista ja säästä. Kun tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto lisääntyy, kasvaa myös tarve ratkaista tuotantoon liittyvät vaihtelut. Ratkaisuna ovat muun muassa erilaiset energiavarastot ja kulutusjoustot. Tuotannon ja kulutuksen tasaamisen lisäksi energiavarastot tasoittavat sähkön hinnan vaihtelua.
Akkuvarastojen kustannukset ovat laskeneet ajan myötä. Ukrainan sodan aiheuttama hintojen nousu on taittunut, ja hinnat ovat jälleen laskussa. Tällä hetkellä sähköverkkoja palvelevien akkuvarastojen kapasiteetti on muutamia gigawattitunteja. Tulevaisuudessa vastaava luku voi olla eri puolille maailmaa rakennetuissa akkuvarastoissa jopa noin 4 500 gigawattituntia.
Voimmeko olla avuksi?
Rahoituspaneeli yhdistää kasvuhakuiset yritykset ja visionääriset sijoittajat. Tule rakentamaan kanssamme innovaatioiden verkostoa, jonka päämääränä on kestävä ja menestyvä tulevaisuus. Jos sinulla on kysymyksiä tai jos haluat osallistua Rahoituspaneeliin, ota yhteyttä vaikka heti. Huominen on juuri nyt.
Yhteistyössä
2024 Rahoituspaneeli | Suomen Yrityskehitys Oy / Venture Development Finland Ltd.